Kansikuva

Kansikuva

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Kiire, mikä ihana tekosyy


Siis kyllä täällä uudessa toimipisteessä saa töitä painaa. On aikalailla eri meininki kuin edellisessä paikassa. Huh. Päivät kuluvat tosi nopeasti ja kalenteri on täynnä lomaan asti. Pitää vaan toivoa, ettei tule kiireellisiä ylläritapaamisia. Niitä ei nimittäin kyllä saa oikein mihinkään mahdutettua…

No tän kiireen keskellä oon miettinyt paljon. Miksi mulla on kiire ja pitääkö nykypäivänä olla aina kiire? IPhonen kalenteri näyttää pisteellä, jos päivälle on tehtävää. Paljon on ollut viime kuussa ja tässä kuussa pisteitä kalenterissa. Itse mä olen noi pisteet tonne syöttänyt ja kiireeni tehnyt. 
 
Huokaus. Olenko se vain minä, vai onko kaikilla kalenterit täynnä. Olen miettinyt, että miksi se kalenteri pitää tunkea niin täyteen töissä ja vapaa-ajalla? Mitä järkeä. Nytkin lauantaina on useampi meno samaan aikaan. Kesä on kyllä haastavaa aikaa, kun kaiken näköisiä kissanristiäisiä on niiiin paljon. Miten tästä oikein selviää.

Kaiken kiireen keskellä olen lisäksi pohtinut, mihin elämäni on menossa. Uutta työtä ei kuulu ei näy (tätä vaihtoa ei lasketa, koska työtehtävä on sama). Pitäisikö tässä siis nyt ”pyöräyttää” se muksu. No sitten kiire hellittäisi, kun olisin vaan lapsen kanssa kotona. Vai paheneeko kiire silloin? Pitää hoitaa koti, lapsi ja vielä olisi hyvä olla jotain sosiaalista elämää. Sitten alkaa työt ja muksu menee tarhaan, eli kiirettä kiirettä. Eikö kiire lopu ikinä? Kuka muu sen kiireen lopettaa, jos en minä? Hmm…