Tosin olen miettinyt paljon viime viikkoina miten mun uran käy, kun oon pitkään kotona. Perjantaina Facebook täyttyi työkaverin päivityksistä firman bileistä. Rupesin miettimään, että mitä kaikkea mä nyt mammalomalla missaan... Missaanko jotain todella tärkeää ja urani ei enää ikinä palaa ennalleen ja en saavuta niitä asioita mistä unelmoin. Tiedän jo nyt, ettei minusta ole pelkästään kotiäidiksi vaan haluan myös uran. Haluan edetä urallani, kouluttaa itseäni ja saavuttaa asioita. Nyt näihin tulee tauko.
Meni hetki ja tajusin. Ei pidä murehtia. Lapsi on pieni vain niin pienen hetken. En halua todellakaan missata sitä. Hassua kuitenkin, että miten se ura kummittelee mielessä koko ajan. Kai se johtuu tästä mun kovasta halusta päästä eteenpäin uralla ja saavuttaa kaikki nyt ja heti.
Nyt pitäisi vielä jaksaa odottaa. Muutos on tulossa ja veikkaan, että vuosi lapsen kanssa kotona menee vähän liiankin nopeasti... Hyvää viikon jatkoa kaikille! Ahertakaa töissä!
